Riidaton -blogi

Muutokset ja vastarinta

Keskiviikko 2.7.2025

Ihmiset ovat pääsääntöisesti taipuvaisia noudattamaan vanhoja tapoja. Se on ymmärrettävää, koska suurin osa haluaa toimia ns. vähimmän vaivan menetelmällä ja toisaalta tuttuus tuo turvaa. Uuteen ryhtyminen vaatii yleensä edes jonkinlaista lisäpanostusta energian suhteen. Toki on sitten se toinen ääripää, joka haluaa muutosta ihan vain vaihtelun takia. 

Yksi selkeä syy muutokselle on se, että homma ei toimi. Siitäkin huolimatta on yleensä ihmisiä, jotka vastustavat muutosta. Miksikö? No siksi, että yleensä homma ei ole susimätä, vaan tosiasiassa toimiva jonkun ihmisen näkökulmasta. 

Lue lisää »

Kumpi ensin: Askareet vai hauskanpito?

Tiistai 24.6.2025

Ainakin meille 70-luvulla syntyneille on läpi lapsuuden teroitettu, että "työ ennen hauskanpitoa". Tarkoittaa käytännössä sitä, että päivä aloitetaan tekemällä kaikki paikolliset - ja yleensä ikävämmät jutut. Mikäli intoa ja energiaa riittää, niin töiden jälkeen voi tehdä niitä mukavia juttuja. Mukavat asiat ovat ikään kuin palkintoja tylsien hommien hoitamisesta.

Ihan loogista, eikö? 

Ongelmana on kuitenkin se, että energia tai aika loppuu kesken. Näin olen jäljelle jää työtehtävät, jotka on hoidettu erinomaisesti. Sen sijaan ne mukavat jutut, jotka tosiasiassa tuovat elämään hyvää mieltä ja kivoja hetkiä muisteltavaksi, jäävät pois. 

Aika harmaaksi menee elämä näin koettuna.

Edellisellä viikolla päätimme kokeillä asioita toisinpäin. Teimme aamulla ensin jotain kivaa - kuten kävimme piknikillä rannalla,  ja varsinaiset askareet jätettiin myöhemmäksi päivälle. Yllättäen totesin, että mieliala oli itse asiassa korkealla - vaikka esim. ikkunoiden peseminen ei edelleenkään niin jännää ja inspiroivaa hommaa ollutkaan.

Jäin tästä mini-kokeilusta miettimään sellaista, että omien tapojen ja tottumusten muuttaminen edes väliaikaisesti, on itse asiassa ihan piristävää. Positiivista oli se, että askareet tulivat silti tehtyä. Lisäksi tehtiin niitä kivoja asioita, jotka jostain syystä olivat tähän asti jääneet suunnitelmien tasolle. 

Oletin - ja olen kasvattajana aina olettanut, että askareisiin tarttuminen olisi jotenkin nihkeämpää, mikäli palkintoa ei ole odottamassa. Sen sijaan huomasin, että askareisiin tarttuminen on mukavampaa, kun pohjalla on kiva aamupäivä. Toki edellytys on, että ajankäyttö on hallinnassa ja askareet tulevat tehtyä. 

Ja tulivathan ne. 

Aina sitä oppii. Mielestäni tämä oli itsellenikin kiva muistutus siitä, että hyvä mieli kantaa pitkälle. On tärkeää huolehtia, että oma fiilis säilyy. Se kannattelee myös niiden tylsempien tehtävien yli. Työ ja askareet ovat tärkeitä, mutta eika harmaaksi alämä menee, ellei muuta itselleen suo. 

Työhyvinvointikyselyt ja niiden tuloksista

Torstai 5.6.2025

Organisaatioissa ajatellaan yleisesti, että työhyvinvointiin liittyy vahvasti hyvän tekemisen meininki. Työn tehokkuus, idearikkaus ja yleisesti ihmisten mielenterveys on yhteydessä siihen, että työpaikalla on mukava olla.Tämä taas on yhteydessä siihen, että yritys toimittaa riittävän tehokkaasti niitä asioita eteenpäin, mitä pitääkin. Niinpä monilla työpaikoilla tehdään joka vuosi jonkinlainen mittaus siitä, miten meillä menee. Näitä diagrammeja verrataan edellisiin vuosiin ja vedetään sen pohjalta jonkinlaisia johtopäätöksiä. 

Minä ajattelen, että diagrammit ja kyselyiden tulokset ovat hyvä lisä muuhun tietoon, mitä on olemassa. Ainoana tietolähteenä ne ovat liian hatarat kovin vahvojen johtopäätösten tekemiseksi. Ongelmana on, miten saada kaikki työntekijät vastaamaan avoimiin kysymyksiin rehellisesti oma mielipiteensä kertoen. Joudun tuottamaan pettymyksen: Se on yleensä turhan toiveikas tavoite. Kyse on toimintakulttuurin rakentamisesta, mikä tapahtuu vuosien saatossa.

Lue lisää »

Tulkinta on kunnon riidan alku

Tiistai 13.5.2025

Vanha tokaisu: "Vastuu on kuulijalla" pitää monin paikoin kutinsa. Tosiasiassa on aika vaikea tietää, miten toinen reagoi vaikkapa mustaan huumoriin. Tietyssä mielentilassa voi harmiton lohkaisu loukata, vaikka tarkoitus ei ole sellainen ollut. Toisaalta kannattaa myös pysähtyä miettimään, josko toisella olisi mitään järkevää syytä pyrkiä loukkaamaan. Yleensä sellaista ei ole. 

Vaikka toisen tekemiset taikka sanomiset tuntuisivat ikävältä, niin silti suosittelen, että ainakin aluksi otat lähtökohdaksi sen perusolettamuksen, että tarkoitus ei ole ollut loukata. Jos toinen on niin ikävä ihminen, että haluaa loukata, niin fiksumpaa on yleensä antaa piikin mennä ohi. Jos toinen käyttäytyy typerästi, niin itse ei kannata sortua samaan. 

Jos yhtään mietityttää, niin asiasta puhuminen lienee aikuismaisin juttu tarttua asiaan. Siis asianosaisen kanssa puhuminen. Yleensä siinä käy niin, että keskustelua asiasta käydään kaikkien muiden kanssa, paitsi sen, joka sanoi jotakin ikävää. Ymmärrettävästi asia ei näin toimien muutu miksikään. Työilmapiiriä se kyllä kuormittaa. Osa ottaa ilon irti työpaikan juoruista ja osa kiusaantuu niistä. 

Noin yleisesti todettuna, ei ihmisten sanomisista taikka tekemisistä kannata vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Jos toinen ei aamulla tervehdi, niin se ei välttämättä tarkoita yhtään mitään erityistä. Suuressa osassa ihmisten tekemistä asioista ei ole minkäänlaista piiloagendaa. Tulkitsemalla ja pohtimalla sellaisia toki löydetään, mutta asiassa kannattaa olla varovainen, ettei sorru ylitulkintaan.

Lue lisää »

Arvot - onko tylsempää aihetta?

Lauantai 3.5.2025

Arvot ovat sana, joka jostain syystä aiheuttaa lähinnä kyllästyneitä huokauksia ja silmien pyörittelyä. Ymmärrän. Näin minäkin aikoinaan ajattelin. Sitten vuosia sitten kävin - työnantajan pakottamana, arvokoulutuksessa. Valitettavasti en muista tämän mainion naisihmisen nimeä, mutta kipinä arvoista papattamiseen on jäänyt elämään. Nykyään ymmärrän arvoja ja pidän niitä arvokkaana osana tämän päivän ongelmatilanteiden ymmärtämisessä. Tavoitteeni on, että myös asiakkaani pääsevät kärryille siitä, miten arvokkaasta asiasta arvoissa onkaan kyse. 

Jos arvoja kysytään, niin sieltä tulee perinteiset perhe, isänmaa, hyvinvointi, kaikille kaikkea ja tasavertaisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.... höpsistä. Nämä ovat tosiasiassa kauniita ajatuksia arvoista, joita olisi tosi kiva elää. Me emme näin elä. Se on vain valitettava tosiasia - ja tiedän jo jonkun lukijani suuttuneen. Pahoittelut siitä, mutta näin se asia vain on. 

Tosiasiassa arvot ovat niitä asioita, joiden perusteella teet ratkaisut toimia arjessa. Siis valitset asiat, joiden eteen vaivaudut tekemään asioita. Mikäli sinä et valitse, niin usko pois vaan, joku sen valinnan puolestasi tekee. 

Lue lisää »

Tieto on valtaa ja laadukkaan työskentelyn lähtökohta

Lauantai 26.4.2025

Taitaa olla aika vanha sanonta, että tieto on valtaa. Osa ihmisistä tämän tiedostaa, osa ohittaa tietona ilman sen suurempaa merkitystä. 

Riitatilanteita jos ajatellaan, niin yksi kitkaa aiheuttava asia on usein olemassaolevan tiedon määrä. Se voi olla riittävä tai liian vähäinen. Usein sovittelussa tapahtuukin heräämisiä, kun asioiden taustoja avataan hieman enemmän. Esimiehen "piruilut" osoittautuvat ihan selkeäksi tarpeeksi tehdä asia tietyllä tavalla, jotta hän puolestaan pystyy hoitamaan oman työnsä sujuvasti tietyllä tavalla - joka ohje hänelle on siis yläpuolelta annettu. Kovin usein ohjeet menevät tunteisiin ja seuraa reaktio, joka ei välttämättä ole kovin rakentava. Sen sijaan voisi kysyä perustelua asialle, jolloin asia saattaisi saada järkiperäisen syyn. Näin ohjeen noudattaminen on loogista, mielekkäämpää ja jopa järkevää. Se on yksi tekijä siinä, että ihminen kokee olevansa osa kokonaisuutta.

Tietojen mahdollisimman niukka jakaminen on joissain tapauksissa pakollista. Tällaisia ovat tavallisimmillaan ne organisaatiot, joissa käsitellään henkilökohtaisia tietoja. Toisaalta on selvää, että työntekijä tarvitsee tietoa pystyäkseen tekemään oman työnsä hyvin. Ilman riittäviä tietoa tulee tehtyä vääriä ratkaisuja, joka edelleen vaikuttaa työn laatuun - ja palaute on sitten sen mukainen. Siitä kärsii pahimmillaan koko firman maine.

Niukat tiedot aiheuttavat väistämättä hämmennystä, koska annetut toimintaohjeet ovat helposti epäloogisia, jopa ristiriitaisia. Tämä johtuu siitä, että jokin olennainen asia taikka asiakkaan kanssa tehty sopimus on jäänyt työntekijälle kertomatta - siis katsottu sellaiseksi yksityiseksi asiaksi, mitä ei kerrota kaikille asiakkaan kanssa toimiville. Edelleen tässä on vahva riski siitä, että työntekijä ei noudata taikka muista noudattaa annettua ohjetta, koska siinä ei hänen tietoihinsa perustuen ole mitään järkeä. Epäloogiset ohjeet tuppaavat unohtumaan. Niin se muisti vain toimii. 

Lue lisää »

Työntekijän perehdyttäminen

Sunnuntai 13.4.2025 klo 9.47

Kesä tulee, halusi tai ei. Samoin tulevat kesälomat, kesätyöntekijät ja yleensäkin kaikenlaiset joustamisen taikka muistamisen paikat, mitä tuleva vuodenaika tuo tullessaan. Niinpä ajattelin kirjoittaa tänään aiheesta, joka hämmentävän usealla työpaikalla unohtuu. Nimittäin uusien työntekijöiden perehdyttäminen tehtäviinsä.

Perehdyttämisen laiminlyonnissä tai siinä hutiloinnissa on ainakin kaksi ikävää seurausta. Ensinnäkin uusi työntekijä on kovin tuottamaton työntekijä, koska hän ei oikeastaan voi tietää, mitä häneltä odotetaan. Aivan liian monessa työpaikassa otetaan itsestään selvyytenä, että työntekijä ottaa itsenäisesti selvää asioista, jotka olisi suoraviivaisempaa kertoa hänelle. Se säästäisi mm. aikaa, energiaa sekä ehkäisisi väärinkäsityksiä ja pahalta mieleltä.

Yksi tällainen aika yksinkertainen asia on työajan alkaminen. On työpaikkoja, joissa ajatellaan työajan alkavan tasan kello 8. Se tarkoittaa siellä sitä, että työvaatteet on päällä ja työnteko todellakin alkaa kello 8. Muut - mahdollisesti edellinen työvuoro on lähdössä kotiin. Jos työntekijä saapuu työmaalle tasan klo 8, vaihtaa vaatteet ja käy vielä vessassa, niin usein kotiin lähdössä oleva vuoro joutuu odottelemaan. Useasti se tarkoittaa sitä, että hapan ilme kertoo joustamisesta, mutta mekkoon mutisijoita on. Kukaan ei vain saa sanoneeksi tälle myöhästyjälle, että hän on myöhässä - työn syrjässä pitäisi olla kiinni, kun työvuoro alkaa. 

Lue lisää »

Kuoliaaksi vaietut ideat kertovat epäterveestä työyhteisöstä

Torstai 20.3.2025 klo 19.30 - KMA

On yllättävää, miten paljon jo yksi ihminen voi omalla tekemisellään vaikuttaa työyhteisön toimintaan negatiivisesti. Yksi ihminen voi monella tapaa saada aikaan kireyttä työilmapiirissä. Nämä ovat monesti aika pieniä asioita, jotka pitkittyessään sitten kasvavat hirviömäisiin mittasuhteisiin. Vähitellen voi työpaikalle kehittyä hiljaisuuden kulttuuri. 

"Olipa kerran innokas uusi työntekijä. Hän oli työpaikkailmoituksesta lukenut, että haluttiin palkata idearikas yhteen hiileen puhaltaja, joka raikkailla ideoilla tuo uutta puhtia tekemiseen. rekrytointien myötä hänet oli todettu juuri sopivaksi ns. hyväksi tyypiksi. Luonnollisestikin hän oli innokas aloittamaan uudessa työyhteisössä.

Aika nopeasti työntekijä pääsi kiinni siihen, mikä oli homman juju ja näki runsaasti erilaisia mahdollisuuksia tehdä asioita paremmin. Alkuunsa hän otti palavereissa esille ideoitaan, nosti näkökulmia ja teki muiden esityksiin tarkentavia kysymyksiä. Hämmennys oli suuri, kun dialogisen innokkaan keskustelun sijaan vastassa oli hiljaisuuden muuri. Sitä olisi voinut veitsellä leikata. Kun työntekijä odotti keskustelua,  osa palaveriin osallistujista löysi jotain äärimmäisen tärkeää tutkittavaa puhelimestaa, osa halusi kiinteästi tutkia palaveripullaa, osa näki katonrajassa jotain silmailemisen arvoista ja joku keskittyä päättäväisesti hämmentämään kahviaan. Kukaan ei puhunut mitään. Kukaan ei edes katsonut häntä. Kaikki olivat hiljaa. Hyvin hiljaa. Odottivat.  Lopulta joku rykäisi ääneen, asia vaihdettiin johonkin toiseen aiheeseen, eikä uuden työntekijän esittämiin näkökulmiin enää palattu.

Työntekijä oli aluksi loukkaantunut. Hän kuitenkin tiesi olevansa nimenomaan hyvä työntekijä, eikä suostunut hiljentymään. Hän yritti aikansa - ja veti sitten omat johtopäätöksensä. Ei hän tähän suostuisi eikä tähän jäisi. Ei, vaikka palkka ja edut olivat todella hyvät. 

Työntekijä sinnitteli siksi firmassa vain niin kauan, että löysi uuden työpaikan. Palkka pieneni, eikä työsuhde-etuja ollut tarjolla juuri mitään. Silti hän päätti irtisanoutua. Läksiäisiksi esimies ilmaisi suorin sanoin olevansa pettynyt, että työntekijä ei ollut niin sitoutunut työpaikkaan, kuin oli antanut haastattelussa ymmärtää. Työntekijä oli kuitenkin oppinut jo läksynsä: Parempi olla sanomatta mitä ajattelee, vaan ollaan mieluummin hiljaa.

Niinpä hän vastasi: Näkemiin - ja poistui helpottuneena talosta."

Tunnistatko tilanteen?

Valitettavan moni tunnistaa. Kirjoitin tapauksen nimenomaan positiivisesta näkökulmasta, missä työntekijä osasi itse tehdä yhteenvedon plussista ja miinuksista. Kannattaa lähteä, ellei kohtuullisessa ajassa saa aikaan muutosta parempaan. Kohtuullinen aika on puoli vuotta. Jos mikään ei muutu, niin on parempi ryhtyä tutkimaan muita vaihtoehtoja. Tämä siksi, että kuvatun kaltainen hiljaisuus on minun mielestäni epäterveen työyhteisön tapa reagoida. Epäterve työpaikka sairastuttaa työyhteisön jäsenet ennemmin tai myöhemmin. 

Lue lisää »

Mihin työajan voi käyttää?

Lauantai 15.3.2025 klo 13.13

Ajattelin tänään kirjoittaa yllättävän tavallisesta eripuran taustalla lymyävästä ongelmasta. Se on ajankäyttö ja siihen liittyvät näkemyserot. Lähestyn asiaa esimerkkien avulla. Esimerkit ovat useammasta tapahtumasta yhdisteltyjä, mielikuvitukseen perustuvia kertomuksia. Mahdolliset yhtymäkohdat johonkin asiaan ovat näin ollen puhtaasti sattumaa. Tätä kautta pyrin avaamaan ongelman ydintä. 

"Olipa kerran työntekijä, joka rakasti kauniita asioita. Hänen näkökulmastaan asioista tuli miellyttämämpiä , kun ne olivat kauniita katsoa. Niinpä erään kerran, kun hänen tehtävänään oli järjestää kasvitus palaveriin, näki hän tilaisuutensa tulleen. Palaverin tarjoilut olivatkin kaikin puolin hyvin järjestetty. Hommaan oli paneuduttu ja lopputulos oli toimiva ja ennen kaikkea kattaus oli kaunis katsella. Sen sijaan, että pöydällä olisi ollut termoskannu , mukit ja sämpylät, oli kokoukseen osallistujia vastassa ihan jotain muuta. Kokoukseen tulijat aluksi hämmästyivät, sitten toki ihailivat mm. kauniiksi pikku lumpeenkukiksi taiteltuja serviettejä.

Työntekijä onnistui tehtävässään omasta näkökulmastaan erinomaisesti ja odotti näin ollen kehuja esihenkilöltään. Niitä kehuja ei tullut. Sen sijaan tuli kommentti, että "jatkossa vähän vähempi touhotus riittää" ja "paljonko oikein käytit työaikaa näihin koristeluihin?".

Näin ollen työntekijä pahoitti mielensä. Esihenkilö ei omalta kohdaltaan ymmärtänyt, miksi työntekijä välttelee häntä ja on kiukkuinen." 

Kuulostaako tutulta tilanteelta? Ehkä juuri tällaisena juttuna ei, mutta vastaavaan tilanteeseen törmätään työelämässä koko ajan. Kyse on siitä, mihin kukin oman työaikannsa käyttää. Toisaalta siitä, mihin työnantaja olettaa työntekijän työaikansa käyttävän. Joissain tapauksissa tämä asia jää yllättäen määrittelemättä, vaikka joka vuosi on muistettu pitää kehityskeskustelut ja ne on tunnontarkasti kirjattu työpaikan järjestelmiin. an pussista kahmittavaksi. Mutta hei - monessa tapauksessa sekin on ihan "riittävä taso". 

Lue lisää »

Toksinen positiivisuuden vaatimus

Tiistai 18.2.2025 klo 18.14

Olen monesti miettinyt, mistä tulee joihinkin työyhteisöihin ajatus siitä, että kaiken pitäisi olla jotenkin äärimmäisen positiivista. Joskus mennään sille puolelle, että soraäänet koetaan työyhteisöä heikentävänä tekijänä. Jos et ole samaa mieltä, olet rikkuri yhteisestä linjasta. Näissä tapauksissa toimintatavat saattavat joskus olla suorastaan julmia. Eri mieltä olevasta ihmisestä juoruillaan selän takana tai hänet suljetaan tavalla tai toisella pois yhteisistä asioista - jos ei muuta, niin "unohdetaan" ilmoittaa asioista, jotka ovat olennaisia hänen työssä suoriutumisen kannalta.

Siis kiusaamista. Eihän se muuta ole. 

Lue lisää »

Tulkintaa ja suuria tunteita - sitten tarvitaan sovittelijaa

Tiistai 7.1.2025 klo 15.57

Me ihmiset ovat siksi hauskoja tyyppejä, että yleisesti ottaen siedämme toisiltamme aika paljon. Siinä on se hyvä puoli, että sen pohjalle on mahdollista perustaa sivistynyt käytös. Länsimaissa - varsinkin Suomessa, sivistynyt käytös yleensä edellyttää varsin vahvaa tunneilmaisun hallintaa. Niinpä lomamatkalla turkkilaisella torilla voi vilkkaasti elehtivä torikauppias vaikuttaa suomalaisen makuun jopa aggressiiviselta. Ei hän sitä tietenkään ole, mutta me täällä pohjoisessa olemme tottuneet näkemään kaupankäynnissä kädet korkeintaan syvällä housujen taskuissa.  

Se, että koemme jonkun asian epämiellyttävänä, ei yleensä ole tapana ääneen sanoa. Kuten tuossa turkkilaisen torikauppiaan tapauksessa, suomalainen mahdollisesti välttelisi katsekontaktia ja pyrkisi liukenemaan tilanteesta vähin äänin. Turkkilainen torikauppias pitäisi suomalaista omituisena ja suomalainen vastaavasti häntä  tungettelijana - kun ei saa edes rauhassa katsella valikoimaa!

Lopultakin kumpikin tulkitsi toisensa reaktion hyvin eri tavoin, kuin toinen oli tarkoittanut. Siis ihan totaalisesti pieleen.

Lue lisää »

Työpaikkaan sitoutunut työntekijä - hyvä, vai huono asia?

Sunnuntai 29.12.2024

 Luin jokin aika sitten artikkelin, missä kehotettiin asiantuntijan äänellä välttämään työpaikkaan sitoutumista. Sitoutunutta työntekijää varoiteltiin uupumisella ja loppuunpalamisella. Sitoutuminen työpaikkaan esitettiin artikkelissa ylimääräisen vastuun haalimisena, työtuntien kerryttämisenä ilman korvausta ja oman vapaa-ajan käyttämisenä työtehtävien hoitamiseen.

Minä näen asian siten, että artikkelissa kuvattiin pikemminkin ylisuorittamisesta, kuin sitoutumista työpaikkaan. Ne ovat kaksi eri asiaa.

Artikkelissa perusteltiin sitoutumattomuutta sillä, etteivät työpaikat ole enää sitoutuneita työntekijöihinsä. Projekteja hoidetaan mieluusti alihankkijoiden kautta siten, että varsinaisella yhtiöllä ei ole juurikaan työntekijöitä. Monella alalla tämä on varmasti ihan totta. Sellaisia "vanhan ajan ruukin petruunoita" ei enää ole, eikä työntekijöiden lapsille koulua peräkylälle perusteta. Se aika taitaa olla auttamattomasti ohi. 

Itse silti ajattelen, että terveellä tavalla sitoutunut työntekijä olisi nimenomaan toivottu työntekijä.  

Lue lisää »

Sovittelusta parhaiksi kavereiksi?

Tiistai 17.12.2024 klo 16.34 - KMA

Työyhteisö eroaa kaveri- tai harrastepiiristä monin tavoin. Ensinnäkään työkavereita ei monestikaan pysty valitsemaan, vaan rekrytointi hoituu muulla tavoin. Samoin tehtävien jako työyhteistössä hoituu yleensä muutoin, kuin oman mielenkiinnon perusteella.Kaveri- tai harrastepiirissä pystyy sen sijaan vapaammin valitsemaan ne ihmiset, joiden kanssa on tekemisissä - ja joiden kanssa ei.

Toisten ihmisten kanssa menee ajatukset paremmin yhteen, kuin toisten. Tällaista yhteensopivuutta pystyy harrastepiireissä toteuttamaan paremmin ja kaveripiirissä täydellisesti. Työyhteisössä se ei yleensä ole mahdollista. Jopa yksinyrittäjän on "siedettävä" yhteistyökumppania, jonka työpanos omalle tekemiselle on olennaisen tärkeää. Ehkä yrittäjällä silti on enemmän vaikuttamisen ja rajanvedon mahdollisuuksia asiassa.  

Lue lisää »

Sovittelu on sopeutumista ja paikkansa hakemista

Keskiviikko 11.12.2024 klo 11.53

Minulta on usein kysytty, mitä sovittelu on. Lisäksi on heitetty monenlaista "vitsiä" siitä, lähtisinkö samojen vällyjen väliin "sovittelemaan". No, aluksi joku tuollainen heitto voi naurattaa, mutta näin vuosien jälkeen siihen jaksaa juuri ja juuri vielä hymähtää. Olen sitä ikäluokkaa, joka ei niinkään pöyristy - ehkä sekin on taito jättää typerät jutut omaan arvoonsa ja keskittyä johonkin omaa elämää ilahduttavampaan asiaan. 

Itse ajattelen siten, että sovittelu on parhaimmillaan ihmisen oman tilan löytämistä ja rajaamista. Onnistuneessa sovittelussa asiat löytävät paitsi paikkansa, myös arvonsa. Riitatilanne - oli se sitten kotona, kaverisuhteessa tai työpaikalla, on siksi ikävä juttu, että ihmiset kuvaavat sen antavan  voimantuntoa.  Niin se tekee - mutta se voimantunne on valheellista. Se ei ole sellaista voimaantumista, mikä tekee ihmiselle hyvää. Itse kuvaisin riitatilanteen tuomaa voimantunnetta enempi ilmapallona, joka paisuu ja paisuu - kunnes paukahtaa. Näin ollen sovittelun jälkeen, mikäli päätät luopua riidasta, luovut myös tuosta elämääsi kannatelleesta voimapatterista. Hetkellisesti voit huomata "akkujen tyhjentyneen". Hyvää siinä on se, että nyt sinulla on voimavaroja oikeisiin, sinulle hyvinvointia tuottavien asioiden hoitamiseen. Riita antaa voimantunnetta, mutta se tosiasiassa vaatii pysymään valppaana ja vie näin huomiota monelta muulta, paljon mukavammalta asialta. 

Lue lisää »

Milloin sovittelu on mahdollisuus?

Maanantai 2.12.2024 klo 13.46

Sovittelussa lähtökohtana on se, että osapuolet edes jossain mielessä haluavat tilanteen ratkeavan jollain tavalla. Tällöin osapuolet tunnistavat tilanteen kehittyneen liian pitkälle ja haittaavan omaa hyvinvointiaan. Voi olla, että kaikilla ei tätä tunnetta aluksi ole, mutta sovittelun myötä asiaan havahtuu. Viha, kiukku ja monet muutkin negatiiviset tunteet ovat siksi hankalia, että ne ovat monesti aika energisoivia. Kuten eräs ihminen totesi: "Vitutuksella pääsee pitkälle!".

No, kieltämättä hän oli pitkälle päässyt, mutta millä hinnalla? Sitäkin kannattaa miettiä.

Kun asioita sovitaan, niin joutuu samalla luopumaan melkoisesta energiapatterista. Tosin tilalle saa paljon parempaa jaksamista, mutta siihen havahtumiseen menee aikaa. 

Lue lisää »

Miten se nyt tuolla tavalla reagoi? Ihan ihme homma...

Keskiviikko 27.11.2024

Otsikossa onkin jo se, minkä niin kovin usein työyhteisöissä kuulee. Kun ihan "puskista" joku alkaa vaan "rageen" ihan turhaan. Onko se turhaa? Raivostuminen tarkoittaa hetkellisesti sitä, että aikuinen ihminen jossain määrin menettää itsekontrollin. Sinällään raivostuminen on ihan normaali ja ymmärrettävä tunne. Kukapa ei olisi koskaan raivostunut? Useimmat pyytävät rauhoituttuaan nopeasti anteeksi. Osa jatkaa, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Osa on aika nolona. Sattuuhan sitä ja elämä jatkuu. 

Raivostuminen on minun mielestäni se osa vihaa, joka näkyy ulospäin. Viha on siksi kenkku kaveri, että se alkaa muodostumaan möykyksi pikkuhiljaa. Kun muu työyhteisö herää tilanteeseen, voi takana olla jopa vuosien välttelyä tai toisen osapuolen toimintatapojen sietämistä. Tämä on mahdollista siksi, että töissä ei olla 24/7 ja välillä on loma-aikoja. Siinä mielessä lomat ovat ihan parhaita! On hyvää ja tervettä ottaa hetkeksi etäisyyttä asioihin, koska se antaa näkökulmaa asioihin. Monet sanovatkin, että lomalla on hyvä nollata.

Lue lisää »