Arvot ovat sana, joka jostain syystä aiheuttaa lähinnä kyllästyneitä huokauksia ja silmien pyörittelyä. Ymmärrän. Näin minäkin aikoinaan ajattelin. Sitten vuosia sitten kävin - työnantajan pakottamana, arvokoulutuksessa. Valitettavasti en muista tämän mainion naisihmisen nimeä, mutta kipinä arvoista papattamiseen on jäänyt elämään. Nykyään ymmärrän arvoja ja pidän niitä arvokkaana osana tämän päivän ongelmatilanteiden ymmärtämisessä. Tavoitteeni on, että myös asiakkaani pääsevät kärryille siitä, miten arvokkaasta asiasta arvoissa onkaan kyse. 

Jos arvoja kysytään, niin sieltä tulee perinteiset perhe, isänmaa, hyvinvointi, kaikille kaikkea ja tasavertaisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.... höpsistä. Nämä ovat tosiasiassa kauniita ajatuksia arvoista, joita olisi tosi kiva elää. Me emme näin elä. Se on vain valitettava tosiasia - ja tiedän jo jonkun lukijani suuttuneen. Pahoittelut siitä, mutta näin se asia vain on. 

Tosiasiassa arvot ovat niitä asioita, joiden perusteella teet ratkaisut toimia arjessa. Siis valitset asiat, joiden eteen vaivaudut tekemään asioita. Mikäli sinä et valitse, niin usko pois vaan, joku sen valinnan puolestasi tekee. 

Millaisten asioiden varaan siis perustat elämäsi? Veikkaan, että kovin monella todelliset arvot ovat  mukavuudenhalu, omaehtoisuus, valta mielellään ilman vastuuta, taloudellinen menestys ilman pinnistelyä ja yllättäen - vahva oikeudentunto. 

Viimeisen olen huomannut olevan todella monella ihmisellä se asia, mikä ainakin työpaikalla kolahtaa ja mistä suuttumus nousee. Ongelmana on, että mukavuudenhalu, omaehtoisuus, valikoidut osat vallasta ilman vastuuta ja taloudellisen menestyksen tavoitteleminen "passiivisen tulovirran avulla" eivät täsmällisesti ottaen tue tuon oikeudenmukaisuuden toteutumista. Päästään jonkinlaiseen "klikkaamalla kannattamiseen" ja vakuutellaan itselleen, että nyt ollaan moraalisesti oikealla linjalla ja yleisö hurraa tälle suoritukselle. Mutta eipä hurraa. Se oli vain klikkaus. Siitä ei tullut edes hyvä mieli.  Meni jo. Sellaista siellä sosiaalisessa mediassa vaikuttaminen on. Asioita tulee ja menee. Muistatko edes illalla, mitä kaikkea olet peukuttanut? 

Miksi arvot ovat tärkeitä? Minä ajattelen niin, että ne ovat monen tunteen taustalla. Siis sellainen psyykkinen maaperä, mistä tunteet kasvavat. Niin syvällä ne ihmisen sielussa tai muussa vastaavassa järjestelmässä ovat. Mikäli ihminen tunnistaa ja tunnustaa omien arvojensa sisällön, niin siitä seuraa levollisuus. Omille tunteille tuleekin yllättäen järkeä. Kun hommassa on järkeä, se tuo selkeyttä elämään. Asiat kirkastuvat. Sellaisia asioita kohti, joiden olemassaolon tunnistaa, on paljon helpompi kulkea. Aika selkeää settiä, eikö? 

Olen kokenut sen itse ja olen vierestä auttanut muitakin tämän itseymmärryksen ja itsensä hyväksymisen polun alkuun. Itse sinun pitää polku kulkea, mutta alkuun voin auttaa. 

Jos haluat hyvän olon ja tunteen oman elämäsi kapteenina olemisesta, niin arvot voisi olla alkuunsa tunnistaa. Se alkaa ärsyttävästä itserehellisyydestä. Se monesti vähän hävettää ja käy kipeää, kun päästään oikein perimmäisten kysymysten äärelle. Parasta asiassa on se, että elämä ei ainakaan minun näkemykseni mukaan mikään ennalta määrätty kohtalo. Elämää voi muuttaa - eikö kuulosta ihan kivalta jutulta? Lisäksi se ei vaadi oikeastaan muuta, kuin viitseliäsyyttä ja pitkäjänteisyyttä. 

Kun  tämän hetken elämää ohjaavat arvot on tunnistettu, alkaa mahdollinen muutos. Huomaa, että muutos ei ole pakollinen. Jos elämä on hyvin, niin miksi muuttaisit sitä? Jos homma toimii, niin jatka sitä! Teet asioita ihan oikein.

Näinpä jatko koskee vain niitä, joilla elämä nyt harmittaa ja koet tarvetta muutokseen. Mutta muista, että yksi muutos per kolme kuukautta on sopiva tahti. Ei yhtään sen enempää. 

Lähtökohtana elämänohjauksessa on toivottujen arvojen harjoittaminen.

Vanha kansa tiesi sen: Elä niinkun opetat.

Toimi ja kanna vastuu niistä asioista, mitä seuraa omien arvojesi mukaan elämisestä. Teoista on nimittäin aina vastuu - halusit, tai ei. 

Jos laiskuus on arvosi, niin makaa ihan rennosti ja ihan hyvällä omallatunnolla sohvalla. Ihminen saa olla laiska. Se on ihan ok. Mutta hyväksy kiukuttelematta myös seuraukset: Kämppä on ainakin perheellisellä kohta sekaisin, lapset todennäköisesti valitsevat jonkun elektronisen härpäkkeen koko illan viihdykkeeksi, läksyt on tekemättä, et tunne lastesi kavereita ennen kuin on liian myöhäistä ja oma kunto saattaa olla jonkun ajan myötä heikohko. Tässä muutama potentiaalinen vaihtoehto seurauksista.

Älä kuitenkaan selitä asioita "kun x ei tee sitä taikka tätä, niin minulla ei ole vaihtoehtoja". Omien arvojen mukaisen elämän seurauksista valittaminen ei nimittäin ole ok. 

Jos koet tarpeelliseksi muuttaa elämääsi, niin positiivista on se, että vaihtoehtoja riittää. Valitse joku parempi arvo elämäsi ohjenuoraksi. Jos valitset arvoksi vaikkapa puhtauden, niin sinulla on arvoja harjoittamalla kohda puhdas koti, puhtaat ajatukset, puhtaat tarkoitusperät vaikkapa lastesi kasvatuksessa jne. Ymmärrätkö mitä haen?

Omaa elämää voi muuttaa, kun ryhtyy aktiivisesti harjoittamaan niitä arvoja, joiden haluaa olla oman elämänsä keskiössä. Se ei riitä, että niitä haluaa - pitää tehdä jotain. Mutta vain 1 arvo per 3kk. Ei sen enempää. Muuta maltilla, niin tulos on pysyvä. 

Arvoristiriitoihin arvoihin palaan sitten blogin toisessa osassa.